Uusi vaikuttamisen tapa Helsingissä - OmaStadissa yhdistyvät kaupunkikehittäminen, osallisuus ja tapahtumallisuus

Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi eli OmaStadi on ensimmäisen kierroksen loppusuoralla. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunki avaa osan budjetistaan kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Viime vuoden syksyllä kaupunkilaiset tekivät noin 1300 ehdotusta siitä, mihin OmaStadiin varattu 4,4 miljoonaa euroa pitäisi käyttää. Ehdotuksia tehtiin ympäri Helsinkiä, ja ne koskivat mm. luontoa, liikuntaa, kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ekologisuutta. Ehdotusvaiheen jälkeen yksittäisistä ideoista muotoiltiin yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden voimin suunnitelmia, joista päästään äänestämään ensi kuussa. OmaStadissa ovat äänioikeutettuja kaikki tänä vuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset.

Osallistuvan budjetoinnin prosessi on monivaiheinen. Ideoita kerättiin vuosi sitten syksyllä, ja kevättalven aikana niistä kehiteltiin suunnitelmia, jotka ovat hieman konkreettisempia ja tarkempia kuin yksittäiset ehdotukset. Suunnitelmien valmistuttua toimialat laskivat niille kustannusarviot, joihin tuleva äänestys perustuu - OmaStadissa äänestäminen on alueellista budjetointia. OmaStadin 4,4 miljoonaa euroa jakautuu alueittain asukasluvun mukaan, mistä viidesosa on varattu koko kaupunkia koskeviin ehdotuksiin. Helsinkiläiset äänestävät yhden omavalintaisen alueen, ja koko Helsingin suunnitelmista. Äänestäjät saavat jakaa käytettävissä olevan määrärahan oman mielensä mukaan.

Alueellisissa tapahtumissa korostuivat yhteinen tavoite ja -tekeminen

Suunnitelmien tekovaiheessa suuressa roolissa olivat alueelliset tapahtumat, eli OmaStadi Raksat, joita järjestettiin kahdeksan eri puolilla Helsinkiä. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 800 henkilöä, ja ne lienevät suurimmat yhteiskehittämistilaisuudet, joita Helsinki on koskaan järjestänyt. Tapahtumissa kaupunkilaiset kehittivät ehdotuksistaan suunnitelmia yhdessä kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Tämä yhteiskehittämisvaihe oli erityisen tärkeä sekä ehdottajan, että asiantuntijan näkökulmasta; osallistujien yhteinen tavoite kehittää Helsinkiä korostui tilaisuuksissa, jotka lähtökohtaisesti tavoittelivat yhteisen hyvän ja konsensuksen löytymistä.

Osallisuus näkyi tapahtumissa puolin ja toisin. Kaupungin asiantuntijat olivat paikalla tarjoamassa osaamistaan eri toimialoilta ja sparraamassa suunnitelmien tekijöitä. Lisäksi asiantuntijat fasilitoivat työskentelyä ja auttoivat tapahtumien järjestelyissä. Kaupunkilaiset pohtivat tapahtumissa omaa ideaansa laajempia teemoja, kuten millä keinoilla ehdotuksia voitaisiin yhdistellä niin, että lopputuloksena syntyvä suunnitelma palvelisi mahdollisimman laajaa asukasmäärää. Yhteiskehittämistilaisuuksia toivottiin lisää, ja ne saavuttivat tavoitteensa hienoina deliberaation kanavina.

Tapahtumallisuus mukana prosessin eri vaiheissa

OmaStadissa on hyödynnetty tapahtumallisuutta muissakin vaiheissa. Helsingin kaupungin kirjastot ja kulttuurikeskukset ovat tarjonnet apuaan ja tilojaan mm. viime syksyn ehdotusten keräämisvaiheen ideointitilaisuuksiin. Ideointitilaisuuksia järjestettiin omin voimin, sekä yhteistyössä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa, ja niiden tavoitteena oli tuoda osallistuva budjetointi kaupunkilaisten tietoon, sekä tavoittaa aliedustettuja ryhmiä.

Tapahtumallisuutta on syytä tutkia laajemminkin osallistuvan budjetoinnin seuraavalla kierroksella, ja pohtia kuinka - mahdollisesti tylsältä - vaikuttavaan asiaan voisi saada vetovoimaisuutta esimerkiksi kulttuuripainotteisen lisäsisällön avulla. Rakennettuun ympäristöön tai kaupunkitekniikkaan liittyvät tilaisuudet tuskin taipuvat yhteen musiikkiesityksen kanssa, mutta kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen liittyvissä teemoissa erilaisia kulttuurin keinoja voisi hyvinkin ajatella hyödynnettävän. Mikä olisikaan hienompaa, kuin onnistua kiinnostavalla tavalla yhdistämään kaupunkikehittäminen, alueellinen vaikuttaminen ja kulttuuri!

Belinda Barbato