Taidemusiikki ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Rondo-lehden päätoimittaja Harri Kuusisaari toi esiin taidemusiikin merkityksen yhteiskunnallisena, aktivistina, ilmastonmuutoksen, saastumisen ja muiden globaalien ongelmien esiintuojana pääkirjoituksessaan keväällä 2019. Taidemusiikin konserttien, festivaalien ja tapahtumien otsikoinnissa tulee elää ajan hermolla, ajankohtaisia yhteiskunnallisia ongelmia esiin nostaen. Kuusisaari toi esille aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan, vuonna 2017 perustetun Tutkimusyhdistys Suoni ry:n vuonna 2018 julkaiseman kirjan Musiikki muutosvoimana- aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti,jonka ovat toimittaneet Sini Mononen ja Susanna Välimäki. 

Kirja koostuu yhdistyksen jäsenten kirjoittamista artikkeleista aktivistisen musiikintutkimuksen puolesta, kirjoittajien valottaessa tutkimusta kukin omasta näkökulmastaan. Kirjan johdannossa määritellään aktivistinen musiikintutkimus näin:

”Aktivistisella musiikintutkimuksella tarkoitetaan yhteis­kunnallisia ongelmia käsittelevän musiikintutkimuksen teke­mistä toiminnallisessa vuorovaikutuksessa musiikillisten instituutioiden ja käytäntöjen kanssa. Samalla pyritään vaikuttamaan yhteis­kuntaa, kansalaisuutta ja ihmisyyttä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin musiikin avulla.
Kyse on tutkimuksesta, joka pyrkii musiikillis­ten toimintojen avulla puuttumaan yhteiskunnallisten kysymysten yhteisölliseen ja julkiseen kä­sittelyyn. Musiikilliset käytännöt (mm. konsertit, fes­tivaalit, orkesterit, radiosoitto, musiikkijournalismi) välittävät ja rakenta­vat yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä käsityksiä ja asenteita. Tutkimuksen keskiössä on ky­symys: minkälaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja asioista musiikin, musiikkitapahtuman tai musiikkijulkaisun avulla voidaan keskustella, jos tutkija on tätä keskustelua ja toimin­taa aktivoimassa? Musiikillisia käytäntöjä tutkimalla saadaan tietoa ja ymmärrystä yhteiskunnallisista ongelmista, mutta sa­malla näitä käytäntöjä voidaan muuttaa yhteiskunnallisesti oi­keudenmukaisemmiksi.

Musiikki on toimintaa, joka lävistää koko kulttuurin ja yh­teiskunnan; on vaikea ajatella kulttuurisia ja yhteiskunnal­lisia käytäntöjä, joihin ei lainkaan liity tai jotka eivät mis­sään muodossa hyödynnä musiikkia. Juuri musiikin kykyyn läpäistä kaikki kulttuurin ja yhteiskunnan kerrokset perustuu sen mahdollisuus toimia muutosvoimana yksilön ja yhteisön jokapäiväisessä elämässä.”

On hienoa, että Suoni ry yhdistys on perustettu ja musiikintutkimus aktivoituu aiempaa yhteiskunnallisempaan suuntaan. Musiikintutkimuksen ohella myös muun muassa sinfoniaorkesterit ovat ottaneet askeleita samaan suuntaan. Hienoja viimeaikaisia esimerkkihankkeita sinfoniaorkestereiden ja sitä kautta taidemusiikin yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta löytyy Turusta ja Lahdesta. Turun Filharmonisen Orkesterin Change-hanke vuodelta 2017. Hankkeen perusteemana oli: ”Taidetta, humanismia ja suvaitsevaisuutta. Voiko musiikilla muuttaa maailmaa?” 

Toinen kansainvälisestikin merkittävä hanke on Sinfonia Lahti -hanke, joka voitti kansainvälisen Classical:NEXT innovaatiopalkinnon 19.5.2018 Rotterdamissa.  Vuonna 2015 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on osallistua globaalin ilmastonmuutoksen hidastamiseen muuttamalla orkesterin toiminta asteittain hiilineutraaliksi. Myrskyvaroitus ry laati yhdessä Sinfonia Lahden kanssa toimenpideohjelman, jota noudattamalla orkesteri tavoittelee hiilineutraaliutta. Hanke on herättänyt kansainvälistä huomiota ja sitä on esitelty syksyllä 2017 mm. nollapäästöseminaarissa New Yorkin ympäristöviikon yhteydessä ja BBC Radio 3:n ohjelmassa ”Music Matters. Hanke jatkuu edelleen.

Turun ja Lahden orkestereiden hankkeet ovat hienoja avauksia suomalaisessa taidemusiikissa yhteiskunnallisen vaikuttamisen suuntaan. Ilmastonmuutoksesta ja kaikkien ihmisten muuttuvista asenteista suhteessa omaan kuluttamiseen ja elämäntapoihin ei voida puhua liikaa. Sinfoniaorkestereiden vaikuttavuus on aikuisväestö. Tutustuessani Turun ja Lahden hankkeisiin jäin pohtimaan, miten musiikkiopisto voisi johdatella oppilaitaan jo lapsesta lähtien samansuuntaiseen toimintaan ja ajatteluun?

Myrskyvaroitus ry on tehnyt pedagogeille oppaan, jossa eri oppiaineiden kautta opastetaan lapsia ja nuoria kiinnittämään huomiota omaan toimintaansa ja sitä kautta hillitsemään ilmastonmuutosta. Musiikin opiskelussa näkökulmia ovat esimerkiksi:

• musiikki tarjoaa mahdollisuuksia saada nautintoa ja elämyksiä vähäpäästöisesti
• musiikki antaa mahdollisuuksia tehdä itse ja saada sitä kautta kokemuksia itse luoduista ja hallituista tilanteista
• musiikin kautta voi opetella yhdessä toimimisen taitoja
• musiikin taitojen harjoittelu opettaa pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä – myös ilmastoratkaisujen luomisessa ja edistämisessä tarvitaan sitä ajatusmaailmaa, jonka mukaan jaksamme yrittää uudelleen ja uudelleen, vaikka emme heti ei onnistuisi

Toivon, että omassa musiikkiopistossani tulevana lukuvuonna kiinnitettäisiin aiempaa enemmän huomioita asennekasvatukseen suhteessa luontoon, luontosuhteeseen, ilmastonmuutokseen, hiilijalanjälkeen, Itämeren suojeluun jne. Yksinkertainen idea voisi olla vaikka pienet kappale-esittelyt oppilaskonserteissa, joilla tuotaisiin esiin luonnon merkitystä esitettäville teoksille tai säveltäjille. Näin herätettäisiin konsertissa läsnäolevat lapset ja aikuiset miettimään konsertin ajan ja toivottavasti sen jälkeenkin, kuinka itse voisi muuttaa omaa toimintaansa luontoa säästäväksi, epäitsekkäämmäksi. Yhdessä voidaan esimerkiksi pohtia, kuinka moni saapui konserttiin kävellen, pyörällä tai julkisen liikenteen välineillä. Olisiko omalla autolla tulemisen voinut korvata ekologisemmalla kulkuvälineellä?
Musiikkiopiston käytännön käytänteissä toivon kierrätyksen ja lajittelun sekä paperittomuuden lisääntyvän.

Loistava esimerkki siitä, miten lapsetkin voivat aikuisten tuella tehdä merkittävää työtä luonnon hyväksi, on 7- vuotiaan Lumi Nordströmin ideoima Sinileväseikkailu- esitys elokuussa 2019 Mustasaaressa, jolla kerättiin rahaa Itämeren suojelulle. Lumi oli harmistunut kesällä, kun ei päässyt uimaan sinilevän takia, ja päätti tehdä asialle jotakin. Näin syntyi yhdessä kavereiden kanssa esitys, joka pääsi Helsingin Sanomiin asti. Musiikkiopistojen pedagogit voivat hyvin toimia auttavina aikuisina vastaavanlaisille lasten projekteille.

Huoli maapallon tulevaisuudesta on kaikkien yhteinen asia; länsimaisen taidemusiikin perintö, jota on hienosti vaalittu vuosisadoista toiseen, tulee ilman muuta upeine musiikillisine anteineen ja pedagogisine työkaluineen valjastaa yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen valjaisiin.

Heidi Viksten