Olen viimeisen kolmen vuoden aikana saanut tutustua oman työni kautta sairaalamuusikkotoimintaan enenevissä määrin. Jo työni aloittaessani olivat orkesterin seitsemän muusikkoa kouluttautuneet sairaalamuusikoiksi lyhyellä viikonloppukurssilla. Olen onnekseni saanut kehittää ja jatkaa työtä asian tiimoilta, ja uskoakseni tällä hetkellä olemmekin klassisen musiikin orkesterikentällä ainut orkesteri, jossa tehdään näin laajasti kyseistä toimintaa. Vääjäämättä herää kuitenkin ajatus, voisiko toimintaa jotenkin sisäistää rakenteisiin siten, että sairaalamuusikoita esiintyisi vaikkapa ihan jokaisessa Suomen sairaalassa?
Sairaalaklovni
Hyvänä esimerkkinä ja tienraivaajana
Suomessa on Sairaalaklovnit ry, jonka toiminta on aloitettu jo 2000-luvun
alussa. Toimintaa tehdään tällä hetkellä jokaisessa Suomen yliopistollisessa
sairaalassa ja sitä ohjaa oma järjestö, jossa on taiteellisen suunnittelijan
lisäksi myös maanlaajuisesti toimintaa organisoiva toiminnanjohtaja. Olisiko
siis mahdollista, että sairaalamuusikoille kehitettäisiin samanlainen yhdistys
tai kattojärjestö, joka voisi organisoida ja kehittää sairaalamuusikoiden
toimintaa? Sairaalaklovnien rahoitus tulee pääsääntöisesti Sosiaali- ja terveysalan
avustuskeskukselta, Taiteen edistämiskeskukselta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Myös monet yritykset, säätiöt sekä yksityiset toimijat rahoittavat
sairaalaklovnien toimintaa, mutta silti yhdistys on lisärahoituksen tarpeessa.
Nykyisillä resursseilla ei toimintaa voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman
laajuisesti.
Riittääkö Suomen kokoisessa maassa
rahaa sekä sairaalaklovneille ja -muusikoille? Kilpailisivatko nämä keskenään
avustuksista sekä yritysten tuista? Tämä olisi mielestäni pahin mahdollinen skenaario
ajatellen toiminnan pääasiaa, eli potilaita ja heidän hyvinvointiaan.
Tapiola Sinfoniettan sairaalmuusikko Pasi Pihlaja
Unelmatilanteessa avustusta tulisi
myös sosiaali- ja terveysalan budjeteista. Tämä voi kuitenkin herättää
vastustusta julkisessa keskustelussa, koska hoiva-alalla työskentelevien palkat
ovat yleisesti matalia. Tässä vaiheessa tärkeintä olisikin vakiinnuttaa muiden
avustusten avulla sairaalamuusikoiden sekä -klovnien (ja myös muiden
taidemuotojen) laadukas toiminta, sekä kertoa toiminnasta myös eteenpäin.
Ainakin kohtaamiset sairaaloissa
potilaiden kanssa puhuvat puolestaan toiminnan vakauttamisen hyväksi. Kuten
eräs Espoon sairaalassa ollut potilas sairaalamuusikon käynnin jälkeen totesi, ”mikäli
tätä olisi joka päivä, lääkeannokset voisi puolittaa”.
Miina Sivula
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOlen itse pohtinut paljon juuri samoja asioita. Miten yhdistää voimat sosiaali- ja terveyspuolen kanssa? Miten henkilökunnan täydennyskoulutukseen lisättäisiin kulttuuritietoutta? Tällainen lähestymistapa nimenomaan tuo elämään merkityksellisyyttä ja parantaa elämänlaatua. Löytyy myös tutkimusnäyttöä siitä, että henkilökunnan työhyvinvointi paranee, kun oppii katsomaan maailmaa enemmän myös niin sanotusti taidesilmällä. Yksinkertainen esimerkki: vaikkapa sairaalan seinällä on vilkkaalla reitillä taulu, jonka ohitse yleensä vain viiletetään. Sen sijaan sen ääreen voisi lähihoitaja pyörätuolissa istuvaa asukasta kuljettaessaan pysähtyä ja kertoa mikä taulu on, kuka on sen tehnyt, milloin, ja vielä virittää keskusteluakin asukkaan kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen taideteokset pitäisi ensin esitellä henkilökunnalle, mikä voisi olla ihan hauska hanke ja parantaa työhyvinvointiakin. Musiikki tavoittaa muistisairaat vielä paremmin kuin kuvataide, siihenkin löytyy varmasti omia konsepteja. Olennaista on, että henkilökunnan ymmärrystä musiikin merkityksestä laajennetaan koulutuksella.
VastaaPoistaSairaalaklovnit ja sairaalamuusikot tekevät loistavaa työtä. Sen lisäksi, että vierailut ilahduttavat potilaita ja auttavat pelon hallinnassa, niiden on todettu nopeuttavan hoitotoimenpiteitä ja vähentävän pelkotiloista johtuvia viivästyksiä. Vierailujen on jopa todettu vähentävän esilääkitystä ja nopeuttavan palautumista. Uudessa WHO:n yli 900 tutkimusjulkaisua kattavassa raportissa, joka on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista, on huomioitu vahvasti musiikin hyvinvointivaikutukset. Jotta molemmat toimijat voisivat jatkaa toimintaansa ilman kilpailua, niin rakenteita ja pysyviä rahoitusmalleja pitäisi edelleen kehittää.
VastaaPoista