Taidetta terveydeksi

Taide- ja kulttuurilähtöisiä kulttuuri- ja hyvinvointipalveluja pyritään vakiinnuttamaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa. Tätä varten on perustettu työryhmä toimintakaudeksi 1.11.2016 - 31.12.2018. Tavoitteena on ollut sitoa taide- ja kulttuuritoiminta vahvasti osaksi yhteiskunnan eri sektoreiden toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä jatkaa toimikauttaan toukokuun 2019 loppuun saakka ja työryhmässä on yhtenä jäsenenä lehtori Sanna Pekkinen Humakista. Jo aikaisemmassa työryhmässä on ollut Humakista Benny Majabacka.

Juha Sipilän strategisen hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Ohjelmassa painotetaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuuksien parempaa tunnistamista ja jokaisen kansalaisen tasa-arvoista oikeutta osallistua kulttuuri- ja taidetoimintaan elämän eri vaiheissa.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/8b7721ba-b5a1-4ea5-bc30-cd18a7ab5f69/93365593-0bf4-42c9-b28f-69bbc347407c/ASETTAMISPAATOS_20170309131557.pdf

Taiteen ja kulttuurin terveyttä parantavista ja eheyttävistä vaikutuksista on jo paljon tutkittua ja dokumentoitua tietoa. Kansainväliset tutkimukset todentavat, että taidetoimintaan osallistuminen on yhteydessä ihmisen terveyteen. Työterveyslaitos on antanut toimenpidesuosituksen ”Taide vahvistaa työhyvinvointia” ja se on suunnattu työnantajille. Taidetoiminnan on todettu vähentävän työntekijöiden stressiä ja uupumusta lisäten elinvoimaisuutta ja energisyyttä. Jos taidetta vietäisiin työpaikoille, voitaisiin ehkäistä sairauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä, jotka ovat isoja kustannuseriä työnantajille ja kokonaistaloudelle.

http://www.artsequal.fi/fi/-/toimenpidesuositus-taide-tukee-tyontekijoiden-terveytta-ja-hyvinvointia

Taide- ja kulttuuritoiminnalla on nähty ainakin seuraavat neljä

välineellistä vaikutusta ihmisen hyvinvointiin:

1) Taiteelliset elämykset ja taidenautinnot sellaisenaan antavat

elämään merkitystä ja tyydyttävät inhimillisiä tarpeita. Taide

virkistää aisteja ja rikastuttaa elämysmaailmaa.

2) Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on todettu yhteys hyvään

terveyteen, parempaan työkykyyn ja hyvän elämän kokemuksiin.

3) Kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät yhteisöllisyyttä

ja verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin.

4) Taide, arkkitehtuuri ja sisustaminen tekevät elinympäristön

viihtyisämmäksi. Kaunis ympäristö ja luonto virkistävät ja voivat edesauttaa kuntoutumisessa

(Perho, Maija 2011)

 

Luonto osaa taiteilla, joten miksipä emme mekin ihmiset?

https://docplayer.fi/6090591-Taiteesta-ja-kulttuurista-hyvinvointia-toimintaohjelma.html

Henkilöstö on työnantajan tärkein voimavara ja sitä ei digitalisaatio ja robotisaatio tule koskaan korvaamaan. Uskon, että taiteen mahdollisuudet tullaan näkemään tulevaisuudessa paljon isommassa roolissa, koska näyttöä taiteen terveysvaikutuksista on jo paljon. Joissakin maissa esimerkiksi lääkäri voi kirjoittaa kulttuurireseptin lääkemääräyksen sijaan, jos näkee taiteen mahdollisuudet potilaan tervehtymisessä keskeiseksi. Toivottavasti tulevaisuuden työpaikkakin olisi sellainen, että kahvihuoneessa voisi osallistua maalaussessioon tai vaikkapa viettää hiljaisen meditaatio- tai musiikkihetken tai tanssahdella työtehtäviensä välillä. Jos taidetoimintaan liittyy yhteisöllisyyden kokemus, on positiivinen vaikutus vieläkin merkittävämpi. Työyhteisöissä tämä varmasti lisää hyvinvointia ja yhteistä työn imua.

Olisi mielenkiintoista kuulla, onko jonkun työpaikalla toteutettu taideinterventioita?

Riitta Kujanpää