Harto Pönkä raportoi ahkerasti ja ansiokkaasti suomalaisesta somekulttuurista Lehmätkin lentäis -blogissaan, jota jokaisen sosiaalisessa mediassa toimivan asiantuntijan ja organisaation kannattaa seurata. 17.4.2019 Pönkä julkaisi Sosiaalisen median katsauksensa vuoteen 2018. Pönkän säännöllisesti koostamat katsaukset perustuvat vakuuttaviin lähteisiin kuten Tilastokeskuksen viimeisimpiin raportteihin ja suurten mediatalojen (mm. Yle) teettämiin tutkimuksiin.
Pohdin tässä bloggauksessa kolmea eri Pönkän nostamaa trendiä kulttuuritoimijoiden näkökulmasta: miksi ja missä palveluissa meidänkin olisi syytä olla mukana tämän somekatsauksen tarjoaman datan valossa?
PIKAVIESTIPALVELUT – ASIAKASPALVELUA WHATSUPPISSA
Suomalaiset ovat somessa ystävien ja tuttavien vuoksi. Tämä selittää osin Whatsuppin häkellyttävän ylivoiman Suomessa: jopa 64 % meistä käyttää kyseistä pikaviestipalvelua, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sen käyttö on vain 6–16 %. Pohjoismaissa jyrää puolestaan Facebook Messenger.
Whatsupp Business mahdollistaa vihdoinkin myös yritystilien luomisen suosittuun palveluun. Miksi siis kulttuuritoimijoidenkin kannattaisi liittyä Whatsuppaajien yhä kasvavaan joukkoon? Tiedonhankinta – ja tietysti ostaminen – on helpointa tuttua palvelua avuksi käyttäen ja koska meidän kulttuuritoimijoiden tavoitteena on madaltaa taidelaitosten kynnystä, olisi meidän hyvä olla tavoitettavissa siellä missä suuri osa suomalaisistakin ikään katsomatta on. Nykykuluttaja näpyttelee kysymyksensä mieluummin ja herkemmin Whatsuppiin tai chattiin kuin etsii netistä ensin yhteystiedot ja tarttuu sitten puhelimeen. Uudet tavat viestiä asiakkaiden kanssa vaativat kuitenkin ennakkosuunnittelua: esimerkiksi kuka vastaa viesteihin ja milloin sekä miten palvelupolku etenee ostoon saakka ovat kysymyksiä, joihin kannattaa vastata ennen uuden tilin käyttöönottoa. Uskon, että asiakaspalvelu tulee levittäytymään nopeasti myös pikaviestipalveluihin ja että myös taideorganisaatioiden kannattaa panostaa niiden käyttöönottoon.
KULTTUURIA YOUTUBEEN – SIELLÄ NE UUDET YLEISÖT OVAT
Suuri osa nuorista (15–35-vuotiaat) suhtautuu erittäin positiivisesti tai jokseenkin positiivisesti eri brändien ja tubettajien kaupallisiin yhteistöihin. Mainonta on kiinnostavampaa, houkuttelevampaa ja tehokkaampaa yhteistyöprojekteina kuin perinteisempinä mainoksina ennen tai kesken videon: ne koetaan enemmänkin neutraaleina tai negatiivisina.
Kulttuuritoimijoille nuoret on erittäin kiinnostava kohderyhmä ja kulttuurisisällöt soveltuvat mainiosti kaupallisiin yhteistöihin. Miksei Youtubessa nähdä runsaasti kaupallisia kulttuuriyhteistyökamppanjoita? Kansalliset kulttuurilaitokset, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Kansallisgalleria ja Suomen Kansallismuseo, toteuttivat Suomi 100 -hengessä kampanjan vuonna 2017. Yhteisessä kampanjassa hyödynnettiin myös tubettajayhteistyötä Töttöröö-yrityksen kautta. Kampanja oli menestys, mutta kallis ja suuritöinen, jonka vuoksi projektiin palkattiin myös tuottaja. Säännöllinen vaikuttajamarkkinointi Youtubessa vaatisi kulttuuritoimijoilta rohkeaa budjetin uudelleen kohdentamista ja painopisteiden arvioimista. Voitaisiinko osa perinteisimpiin markkinointikanaviin, kuten lehti- ja ulkomainontaan, valjastetuista euroista siirtää vaikuttajamarkkinointiin Youtubessa? Mielestäni kyllä, jos aidosti halutaan tavoittaa uusia yleisöjä.
Mansikkka Kansallisteatterissa
NUORET PAKENEVAT FACEBOOKISTA – MUTTA TAVOITTAA SUUREN YLEISÖN
Maksukykyiset keski-ikäiset ovat edelleen vahvasti Facebookissa, vaikka käyttäjien määrässä onkin tapahtunut lievää laskua parin viime vuoden aikana, yli 45-vuotiaiden määrä on jopa nousussa.
Uusien yleisöjen tavoittamisen rinnalla on tärkeää pitää huolta tämän hetken aktiivisimmasta kulttuurin kuluttajasta eli keski-ikäisestä naisesta ja hänet löytää yhä Facebookista. Nykyisen yleisön sitouttaminen ja yhä uudelleen taiteen pariin houkuttelu ovat huomattavasti helpompia, kustannustehokkaammin toteutettavia ja yhtä tärkeitä tavoitteita kuin uusien kulttuuriuskovaisten käännyttäminen. Sen vuoksi kulttuuritoimijoiden on kannattavaa kehittää myös Facebook-viestintäänsä eteenpäin. ”Nautin sisällöistä, jotka haastavat minut ajattelemaan.” ja ”Seuraan aktiivisesti uutisia ja muita ajankohtaisia asioita sosiaalisesta mediasta.” ovat väittämät, joiden kanssa suurin osa Ylen konseptitutkimukseen vastanneista osa oli samaa mieltä. Jaettavan sisällön laatu ja ajankohtaisuus ovat hyviä johtotähtiä taideorganisaatioiden someviestinnälle.
Kirsi Helstelä
Viestinnän tuottaja
Kiitos Kirsi tästä kirjoituksesta, saan edelleen lisää ajatuksia omaan opinnäytetyöhön, joka liittyy IHMOn markkinointiin ja mm. juuri erilaisten somekanavien käytön reurssoinnin. Whatssupp Businessiin täytyykin tutustua.
VastaaPoistaHeidi Viksten
Minullekin uusi tuttavuus tämä Watssup business. Mutta se on totta, että some on mahdollistanut monikanavaisen viestinnän ja yhteydenpidon, joka tulee olemaan meidän jokaisen tulevaisuutta niin alalla kuin alalla... Kiitos hyvästä kirjoituksesta.
VastaaPoistaAsiakkaiden toiminta on muuttunut, itsepalvelu on lisääntynyt ja asioiden hoito on siirtynyt verkkoon. Asiakkaat haluavat valita missä ja miten asioitaan hoitavat. Whatsapp Business varmasti tarjoaisi hyvän kanavan asiakaspalveluun, mielenkiintoista nähdä miten organisaatiot pystyvät määrittämään miten asiakas siellä kohdataan ja miten varmistetaan, että palvelu on asiantuntevaa ja mahdollistaa helpon ostamisen.
VastaaPoistaSosiaalisen median merkitys kaikessa, mitä teemme, on kiistaton. Myös kulttuuripalveluissa ja niiden markkinoinnissa on otettava huomioon uudet kanavat, ja miten niiden kautta tavoitetaan paremmin esimerkiksi eri ikäluokat. Selvää on, että markkinointiin pitää panostaa. Silloin juuri on mietittävä sitä, mikä on itselle ja omalle palvelulle tehokkain tapa. Perinteinen printti ei ole menettänyt merkitystään, mutta on selvää, että muut tavat yleistyvät. Minulle Whatsupp Business ei ole kovin tuttu, joten tarkkailenpa sitä tarkemmin. :)
VastaaPoista