Helsinki- maailman toimivin kaupunki, ”yksi maailman hienoimmista”

Helsinki- maailman toimivin kaupunki, ”yksi maailman hienoimmista”

Itse Helsingin kaupungin työtekijänä, en helsinkiläisenä, tutustuin mielenkiinnolla Helsingin kaupunkistrategioihin tarkemmin, olemmehan me Kutu-opiskelijat tällä hetkellä toteuttamassa yhtä Helsingin hanketta osaltamme, kun teemme tutkimusta Helsinki-mallin vaikuttavuudesta. Helsingin kaupungin strategiat vuosiksi 2017-2021 ovat kunnioitettavan uljaasti muotoiltu ja se haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Helsinki haluaa turvata kestävän kasvun toteutumisen ja uudistaa palveluja niin, että ne ovat vaikuttavia ja IHMISKASVOISIA. Helsingin taloudenpito on hyvinvoivan kaupungin perusta ja Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa. Strategian visio on vahva, ketterä ja vetovoimainen ja se haluaa tulla vuoteen 2021 mennessä vieläkin paremmaksi. Pormestari Jan Vapaavuori korostaa esipuheessaan, että Helsinkiin pitää haluta tulla, kun haluaa tehdä maailmasta paremman paikan. Jokainen voi tehdä strategiaa eläväksi.

Koko strategiapuhe on kaunista sanahelinää,  mutta tsekkaanpa nyt, miten se kulttuurituotannon opiskelijan vinkkelistä näyttäytyy? Vapaavuoren esipuheessa kuitenkin kiinnitän hetimmiten huomiota lauseeseen, että Helsingissä päiväkodin henkilökunta on joustavaa. Juu, sitä se onkin, mutta pelkän henkilökunnan joustavuuden varaan ei varhaiskasvatusta voi rakentaa. Varhaiskasvatuksen fokus on lapsen hyvinvoinnissa, oppimisessa ja kasvamisessa ja se tarvitsee pedagogisia ja ammattitaitoisia varhaiskasvatuksen ammattilaisia!

Kaupungin toimivuus rakentuu tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, vahvalle sosiaaliselle koheesiolle ja avoimelle osallistuvalle toiminnalle. Helsinki kehittää avoimuutta ja osallisuutta koko kaupunkikonsernissa. Helsinki toteuttaa esimerkiksi osallistavaa budjetointia, johon käytetään 4,4, miljoonaa euroa rahaa vuosittain. Ehdotuksia voi tehdä kuka tahansa kaupunkilainen tai kaupungin työntekijä. Minä tein ehdotuksen, jossa ehdotin, että taiteilijoita palkattaisiin tekemään taidetta henkilökunnan kanssa eli juuri niitä taideinterventioita, joita itse suunnittelen toteuttavani varhaiskasvatuksen kontekstissa. Erilaiset taidetoiminnot nostaisivat työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia ja ehkäpä myös henkilökunnan joustavuutta, jota Vapaavuori painotti. Ehdotukseni hyväksyttiin suunnitelmavaiheeseen, joten olen nyt tehnyt suunnitelman ja odottelen, onko se Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mielestä toteuttamiskelpoinen. 

Kävin kurkkaamassa myös muita suunnitelmavaiheeseen edenneitä ehdotuksia, joita kaupunkilaiset olivat jättäneet. Taidetta toivottiin julkisiin tiloihin, esimerkiksi sähkökaappeihin ja muihin sopiviin kohteisiin sekä muraaleja seiniin. Ideaa oli kehitelty niin, että ehdotettiin Street art -kartta sähkökaappitaiteesta, joka olisi saatavilla sekä paperisena, että mobiiliversiona. Useissa ehdotuksissa toivottiin istutuksia ja lähiympäristön siivousta sekä ”kukitustalkoita” ja esimerkiksi Ernst Billgrenin taideteoksen kunnostusta. Hauska ehdotus oli myös saada tavarankuljetuspyöriä lainattaviin kaupunkipyöriin. Jään mielenkiinnolla odottamaan, miten minun suunnitelmalleni käy. Jossain vaiheessa kaupunkilaiset saavat äänestää ehdotuksia.

Helsinki haluaa olla myös kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, urheilu- ja tapahtumakaupunki. Esimerkiksi Baanan ja Töölönlahden alueesta tehdään kansainvälisesti tunnettu kulttuurin ja vapaa-ajan keskittymä. Museoverkostoa vahvistetaan ja Helsinki aikoo keventää lupa- ja järjestelykäytäntöjään, jotta erilaisten tapahtumien järjestäminen kaupungissa olisi helpompaa. Kaupunkitilaa käytetään kohtaamisille ja hyvinvoinnille. Arkkitehtuurin halutaan antavan Helsingille vahvaa imagoa ja identiteettiä. Helsinki haluaa olla samaan aikaan ”luotettava ja luova, spontaani ja järjestäytynyt”. Jan Vapaavuori haluaa juurruttaa luovuutta kaupungin organisaation sisälle, jotta saataisiin parempia palveluja, mutkattomia asenteita ja ketterämpiä toimintoja. Luovuuden kautta löytyvät parhaat innovaatiot ja uudenlaiset ajattelumallit uudenlaisen kaupunkikulttuurin rakentamiseen. Luovuuden vaatimus on Vapaavuoren mielestä eniten työtä vaativa muutos. Vapaavuori myöntää, että luovuuden käyttöön sisältyy aina myös riskejä.  

Kokonaisuudessaan kulttuurin osuus jää strategioissa yllättävän ohueksi. Toisaalta nyt on panostettu vahvasti syrjäytymisen ehkäisyyn ja koko kaupungin liikkumisohjelma on nostettu korkealle. Helsinki mallin aikaisemmat asiakaspalautteet ovat olleet hyviä ja vaikuttavuus on kasvanut, kun taidelaitokset ovat jalkautuneet asukkaiden luokse ja lisänneet osallistuvia tapahtumia.  Me Kutu-opiskelijat teemme nyt osaltamme näkyväksi hankkeen vaikuttavuutta Kulttuurikeskuksen tutkimuksen myötä. Onko hanke tavoittanut tapulikaupunkilaisia ja minkälaista vuoropuhelua, reaktioita, kommentteja ja etenkin tuloksia se tuottaa? Saadaanko sillä vahvistettua taiteen ja kulttuurin tarjontaa ja samalla asukkaiden osallistumista sekä hyvää tekevää yhteisöllisyyttä? Voiko Helsinki malli olla myös toteuttamassa yhtä Helsingin kärkihanketta eli syrjäytymisen ehkäisyä? Tutkimuksen tuloksia innokkaana odottaen,

Riitta Kujanpää

https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/strategia-ehdotus/#sisallys

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/helsingin-mallin-uudet-hankkeet-aloittavat-tammikuussa-2019

http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256994-toimiva-kaupunki-on-luovempi#kommentoi