Muistan, kuinka kouluaikana koulukiusaaminen oli arkipäivää
jokaiselle lapselle. Olit joko kiusaaja tai kiusattu. Varsinkin pienessä
maalaiskoulussa piirit olivat pienet ja silmätikuksi joutuminen pienessä
kouluyhteisössä ei ollut herkkua kiusatuille. Aikuistuttuani ajattelin, että
onneksi lapsetkin kasvavat ja aikuistuvat eikä kenenkään tarvitse kokea
kiusaamista lapsivuosien jälkeen. Toisin kuitenkin kävi. Heti työelämään
lähdettyäni, tajusin, että suurimmassa osassa työyhteisöjä koulukiusaaminen on
saanutkin uuden muodon. Työpaikkakiusaaminen.
Luin Susanna Lundellin hyvän artikkelin työpaikkakiusaamisesta
ja kaksoisuhriutumisen dynamiikasta. Työpaikkakiusaamisen seurauksia on
tutkittu 1980 -luvulta lähtien. Sen tiedetään aiheuttavan posttraumaattisia
stressireaktioita ja mielenterveyshäiriöitä. Pahimmillaan se voi johtaa
työkyvyttömyyteen ja itsemurhaan. Suomalaispalkansaajien työoloja kartoittavien
tutkimusten mukaan, joka kolmannella palkansaajalla on ollut kokemusta
työpaikkakiusaamisesta työuransa aikana.
Jokaisessa työpaikassa esiintyy toisinaan erimielisyyksiä ja
jännitteitä työntekijöiden välillä. Nämä voivat aiheuttaa mielipahaa ja
loukkaantumisia työntekijöiden välille. Tätä ei kuitenkaan vielä määritellä
työpaikkakiusaamiseksi vaan pitkään jatkuva ja toistuva kaltoinkohtelu, jonka
seurauksena yksilö ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan, on kiusaamista. Tätä
pidetään myös yhtenä psyykkisen väkivallan muotona.
Luin myös erään työpaikkakiusatun Kirsin kertomuksen, jossa
hänen oma esimiehensä kiusasi häntä vuoden ajan, jonka jälkeen hän joutui
irtisanomaan itsensä. Nyt vuosia myöhemmin hän on purkanut tuntojaan kirjan
muotoon, josta hän toivoo olevan apua monelle samanlaisesta kiusaamisesta
kärsivälle. Tämänkaltaisessa tapauksessa, jossa esimies on kiusaaja, tulee
kuvaan kaksoisdynamiikka. Työntekijä ei saa apua ylemmältä johdolta tilanteen
selvittämiseksi. Puolustautumisyritys on johtanut eräänlaiseen
kaksoisuhriutumiseen, jossa uhrin tilanne on pahentunut entisestään. Työnantaja
voi myös ryhtyä kohdistamaan sanktioita henkilöihin, jotka yrittävät tukea
uhria. Kiusaamistilanteessa valta on organisaation johdolla. Jos johto on
kiusaajan puolella niin uhrin mahdollisuudet puolustautua heikkenevät
entisestään. On siis hyvinkin selvää, että työpaikkakiusaamisen vakavimmat
seuraukset aiheutuvat nimenomaan tästä kaksoiuhriutumisesta.
Myös kulttuurialla kohistiin, kun vuonna 2017 Me too-
kampanja levisi kulovalkean tavoin. Hollywoodin naisnäyttelijät nostivat esille
naisiin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja jopa väkivaltaa. Kuuluisin
asiassa esille nostettu henkilö, lienee elokuvatuottaja Harvey Weinstein, jota
kohtaan lukuisat naisnäyttelijät esittivät syytöksiä seksuaalisesta
häirinnästä. Tämä aiheutti maailmanlaajuisen kampanjan, josta kohistaan vielä
tänäkin päivänä. Myös Suomessa on nostettu esille tapauksia, jossa
elokuva-alalla olleita näyttelijöitä on kohdeltu epäasiallisesti.
Työpaikkakiusaaminen ilmenee siis monessa muodossa, seksuaalinen häirintä
mukaan lukien.
Pidetään huolta toisistamme ja yritetään puuttua
tilanteisiin, joissa havaitsemme epäasiallista kohtelua. Joukossa on aina voimaa.
LÄHTEET:
https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12018/tyopaikkakiusaaminenjakaksoisuhriutumisendynamiikka.html
Kiusaamisesta puhutaan paljon, niin kouluissa kuin työpaikoilla, mutta ei mielestäni liikaa. Näin tärkeä aihe on syytä pitää mielessä jatkuvasti.Kiusaamisesta puhuminen on yhtä tärkeää kuin ilmastonmuutoksesta ja luonnonsuojelusta puhuminen.
VastaaPoistaHeidi Viksten