Työpaikkakiusaaminen ja kaksoisuhriutumisen dynamiikka

Muistan, kuinka kouluaikana koulukiusaaminen oli arkipäivää jokaiselle lapselle. Olit joko kiusaaja tai kiusattu. Varsinkin pienessä maalaiskoulussa piirit olivat pienet ja silmätikuksi joutuminen pienessä kouluyhteisössä ei ollut herkkua kiusatuille. Aikuistuttuani ajattelin, että onneksi lapsetkin kasvavat ja aikuistuvat eikä kenenkään tarvitse kokea kiusaamista lapsivuosien jälkeen. Toisin kuitenkin kävi. Heti työelämään lähdettyäni, tajusin, että suurimmassa osassa työyhteisöjä koulukiusaaminen on saanutkin uuden muodon. Työpaikkakiusaaminen.

Luin Susanna Lundellin hyvän artikkelin työpaikkakiusaamisesta ja kaksoisuhriutumisen dynamiikasta. Työpaikkakiusaamisen seurauksia on tutkittu 1980 -luvulta lähtien. Sen tiedetään aiheuttavan posttraumaattisia stressireaktioita ja mielenterveyshäiriöitä. Pahimmillaan se voi johtaa työkyvyttömyyteen ja itsemurhaan. Suomalaispalkansaajien työoloja kartoittavien tutkimusten mukaan, joka kolmannella palkansaajalla on ollut kokemusta työpaikkakiusaamisesta työuransa aikana. 

Jokaisessa työpaikassa esiintyy toisinaan erimielisyyksiä ja jännitteitä työntekijöiden välillä. Nämä voivat aiheuttaa mielipahaa ja loukkaantumisia työntekijöiden välille. Tätä ei kuitenkaan vielä määritellä työpaikkakiusaamiseksi vaan pitkään jatkuva ja toistuva kaltoinkohtelu, jonka seurauksena yksilö ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan, on kiusaamista. Tätä pidetään myös yhtenä psyykkisen väkivallan muotona. 

Luin myös erään työpaikkakiusatun Kirsin kertomuksen, jossa hänen oma esimiehensä kiusasi häntä vuoden ajan, jonka jälkeen hän joutui irtisanomaan itsensä. Nyt vuosia myöhemmin hän on purkanut tuntojaan kirjan muotoon, josta hän toivoo olevan apua monelle samanlaisesta kiusaamisesta kärsivälle. Tämänkaltaisessa tapauksessa, jossa esimies on kiusaaja, tulee kuvaan kaksoisdynamiikka. Työntekijä ei saa apua ylemmältä johdolta tilanteen selvittämiseksi. Puolustautumisyritys on johtanut eräänlaiseen kaksoisuhriutumiseen, jossa uhrin tilanne on pahentunut entisestään. Työnantaja voi myös ryhtyä kohdistamaan sanktioita henkilöihin, jotka yrittävät tukea uhria. Kiusaamistilanteessa valta on organisaation johdolla. Jos johto on kiusaajan puolella niin uhrin mahdollisuudet puolustautua heikkenevät entisestään. On siis hyvinkin selvää, että työpaikkakiusaamisen vakavimmat seuraukset aiheutuvat nimenomaan tästä kaksoiuhriutumisesta. 

Myös kulttuurialla kohistiin, kun vuonna 2017 Me too- kampanja levisi kulovalkean tavoin. Hollywoodin naisnäyttelijät nostivat esille naisiin kohdistunutta seksuaalista häirintää ja jopa väkivaltaa. Kuuluisin asiassa esille nostettu henkilö, lienee elokuvatuottaja Harvey Weinstein, jota kohtaan lukuisat naisnäyttelijät esittivät syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä. Tämä aiheutti maailmanlaajuisen kampanjan, josta kohistaan vielä tänäkin päivänä. Myös Suomessa on nostettu esille tapauksia, jossa elokuva-alalla olleita näyttelijöitä on kohdeltu epäasiallisesti. 

Työpaikkakiusaaminen ilmenee siis monessa muodossa, seksuaalinen häirintä mukaan lukien.

Pidetään huolta toisistamme ja yritetään puuttua tilanteisiin, joissa havaitsemme epäasiallista kohtelua. Joukossa on aina voimaa.

LÄHTEET:

https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12018/tyopaikkakiusaaminenjakaksoisuhriutumisendynamiikka.html