Musiikki terveydenhuollon työkaluna

Tässä blogitekstissäni käyn raapaisunomaisesti läpi, millaista tutkimusta on tehty musiikin vaikutuksesta aivoterveyteen. Musiikin vaikutusta oppimiseen on tutkittu myös paljon, mutta keskityn nyt lähinnä musiikkiin hoitomuotona, Seuraava blogitekstini jatkaa aiheesta esittelemällä Seniorien barokkipajatoimintaa, jonka järjestämisessä olen mukana, sekä sen yhteydessä tehtävää tutkimusta seniorien kognitiivisten kykyjen säilymisestä ja palautumisesta.

Tiedämme näppituntumalla ja omien kokemusten perusteella, että musiikilla voi vaikuttaa mielialaan, palauttaa mieleen asioita ja tapahtumia sekä helpottaa keskittymistä. Musiikin syvempää vaikutusta terveyteen ja kognitiivisiin kykyihin on tutkittu viime vuosina paljon, ja tulokset ovat ällistyttäviä. Ällistyttävää on silti myös se, miten tiukasti musiikin käyttö hoitomenetelmänä on rajoittunut tutkimusyhteyksiin ja miten hitaasti sen käyttö on jalkautunut terveydenhuoltoon. Voisi kuvitella, että helposti järjestettävään ilmaiseen hoitomuotoon tarrattaisiin hanakammin.

Lääketieteellinen aikakausilehti Lancet julkaisi 2015 laajan tutkimuksen, jossa todettiin musiikin helpottavan kroonisia kiputiloja ja lievittävän kivun kokemista leikkausten yhteydessä. Psykologian tohtori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä sanookin: ”Jos potilaille tarjottaisiin musiikkia, voitaisiin kipulääkkeitä ja niiden haittavaikutuksia mahdollisesti välttää”. Hän selventää: ”Musiikki onnistuu lievittämään kivun kokemista, koska se suuntaa ajatuksia pois ahdistavasta leikkaustilanteesta. Kun pelot, stressi ja huoli vähenevät, myös koettu kipu vähenee”.  Musiikki voi myös lisätä kehon endogeenisten opioidien eli kipua säätelevien hormonien tuotantoa.  

Myös Lancetin julkaiseman tutkimuksen mukaan musiikki sai potilaat kokemaan vähemmän kipua sekä ennen leikkausta, leikkauksen aikana että sen jälkeen. Suurin hyöty saatiin ennen leikkausta kuunnellusta, potilaan itse valitsemasta musiikista. Kivun kokemisesta vastaa osittain syvien aivoalueiden mesolimbinen mielihyväjärjestelmä, jota musiikki aktivoi, joten kun koemme mielihyvää musiikista, aivot eivät samalla koe niin paljon kipua. Kipu- ja uupumusoireyhtymäpotilaiden osalta musiikin kuuntelun on havaittu lisäävän kivun hallinnan tunnetta, vaikka se ei vähentänytkään kivun voimakkuutta.

Jyväskylän ylipistossa professori Jaakko Erkkilä ja tutkimusryhmänsä tutkivat musiikkiterapian vaikutusta masennuksen hoidossa. Musiikki vaikuttaa voimakkaasti mielialoihin sekä tunteisiin ja niiden säätelyyn. Se myös nostaa esiin mielikuvia ja assosiaatioita, joihin keskusteluterapialla ei päästä käsiksi. Tutkimus perustui ns. kliiniseen improvisaatioon, jossa potilas ja terapeutti soittavat yhdessä ja vuorotellen yksinkertaisia lyömä- ja laattasoittimia. Potilaiden ahdistuksen havaittiin vähenevän jo toisen tai kolmannen istunnon aikana, ja kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana musiikkiterapiaa saaneiden toimintakyky oli parantunut nopeammin ja ahdistus vähentynyt selkeämmin verrattuna tavanomaista keskusteluterapiahoitoa ja lääkehoitoa saaneeseen ryhmään.

Joidenkin aivohalvauspotilaiden on havaittu pystyvän laulamaan, vaikka puheen tuottaminen olisi mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että laulaessa käytämme molempia aivopuoliskoja ja puhuessa pääosin vasenta. Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa onkin kokeiltu menetelmää, jossa puhetta kuntoutetaan puolittaisen laulamisen avulla; puheen melodisia ja rytmisiä piirteitä korostetaan. Tämä menetelmä, melodinen intonaatioterapia, muokkaa afasiasta kärsivien potilaiden oikean aivopuoliskon ohimo- ja otsalohkojen toimintaa niin, että puheen tuottaminen – niin ääntäminen kuin sanojen löytäminenkin – paranevat.  

Liikkumisen kuntouttamiseen aivohalvauspotilailla on myös käytetty musiikkia. Rhythmic Auditory Stimulation -menetelmässä musiikin rytmiä käytetään motorisessa kuntoutuksessa. Kävellessä kuunneltu musiikki auttaa myös Parkinsonin tautia sairastavia, joiden on vaikea kävellä pysähtelemättä. Musiikin avulla on parannettu myös halvaantuneen käden liikkeiden hallintaa. Motorisia harjoituksia on tehty rummuilla ja kosketinsoittimilla.

Joillakin neurologian klinikoilla musiikkia käytetään aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Erityisen hyödyllistä se on heti infarktin jälkeen. Musiikkia kuuntelemalla aivoinfarktipotilaiden kielellinen muisti ja tarkkaavuus paranivat ja aivohalvauksen jälkeinen masennus väheni nopeammin ja tulokset olivat pysyvämpiä vertailuryhmään verrattuna. Teppo Särkämön ja Mari Tervaniemen tutkimus (Helsingin yliopisto, kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö) osoittaa, että itse valitun musiikin kuuntelu vähintään tunnin päivässä hyödyttää aivoinfarktista toipumista. Musiikin kuuntelun tulee jatkua päivittäin pidemmän aikaa, ja musiikin kuunteluun tulee keskittyä, jotta terveyshyödyt ovat merkittäviä.

Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä uskotaan, että on vielä monia tutkimattomia ryhmiä, joille musiikin vaikutuksista voisi olla suurta hyötyä. Musiikin käytöstä kipupotilaiden hoidossa tarvitaan lisää tutkimustietoa, samoin ADHD:n ja skitsofrenian mahdollisesta musiikkihoidosta. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vanhusten toimintakyvyn parantamisen ja säilyttämisen tärkeys korostuu entistä enemmän, ja musiikin kuuntelemisen, laulamisen ja soittamisen vaikutusta ikäihmisten aivoterveyteen on tutkittu paljon viime vuosina. ”Seuraavassa jaksossa” lisää Seniorien aivojumppa-barokkipajasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta.

Lähteet:

Musiikki vaikuttaa terveyteen kuin ihmelääke ja terapia – tepsii masennukseen, kipuun ja puhumattomuuteen

Helena Hietaniemi, HS/Hyvinvointi 13.11.2015

Hengen ravinto pursuaa sosiaalisia hivenaineita.

Mikko Puttonen, Tiede-lehti 7/2013

http://www.nousu.net/musiikki-reseptivapaa-laake/ 

Kaisamaija Uljas