Eräs työurani
mielenkiintoisimpia projekteja on ollut osallistua Tampereella sijaitsevan Lenin-museon
uudistamiseen. Vain muutaman sadan neliön museo on aina ollut kokoaan suurempi
ja aikanaan toiminut myös kansainvälisen politiikan näyttämönä.
Blogipostaukseni toisessa osassa kerron Lenin-museon asiakaslähtöisestä ja osallistavasta museon uudistamistyöstä: Leninin henkilökulttiin ja neuvostokaanoniin perustuneesta näyttelystä luotiin uusi poliittisen historian museo, joka lähestyy aihettaan ylirajaisesta näkökulmasta (transnationaalinen lähestymistapa).
Tampereen Lenin-museo oli 2000 -luvun edetessä ajautunut tilanteeseen, jossa sen
toiminta itsenäisenä museona ei voinut jatkua. Lenin-museon yhdistäminen
Työväenmuseo Werstaaseen (joka on vanhan museolain mukainen valtakunnallinen
erikoismuseo) alkoi vaikuttaa välttämättömältä toiminnan jatkumisen turvaamiseksi.
Vuonna 2012 museoiden välillä
alettiin käydä tiivistä vuoropuhelua ja pohtia työprosessien yhtenäistämistä.
Suunniteltiin uuden organisaation talous, työntekijöiden työtehtävät, organisaatiorakenne,
tilaratkaisut ja hallintomalli. Neuvoteltiin rahoittajien, eli opetus- ja kulttuuriministeriön
sekä Tampereen kaupungin kanssa, ja lopulta sopimukset allekirjoitettiin ja uusia
organisaatio aloitti toimintansa v. 2014 alussa.
Moderni nykyaikainen museo toimii yhdessä yleisönsä kanssa.
Lenin-museossa toteutettiin vanhan päänäyttelyn yhteyteen Millaisen Lenin-museon sinä
haluat? –näyttely, jolla kartoitettiin yleisön näkemyksiä siitä,
millaisia teemoja uudessa museossa tulisi käsitellä. Näyttelyssä oli esillä
erilaisia vaihtoehtoja tulevan museon sisällöstä, ja kävijöille tarjottiin
erilaisia tapoja äänestää ja jättää mielipiteensä. Osallistaminen onnistui hyvin, pelkästään näyttelyn ns. äänestysalttarilla annettiin yli 7200 ääntä.
Uudistustyöhön liittyen järjestettiin viisi kaupunkilaisille
avointa keskustelutilaisuutta, joiden alustajiksi etsittiin henkilöitä, joilla
on jokin ammatillinen suhde Lenin-museon teemoihin. Alustajiksi valikoituivat kirjailijat
Alexandra Salmela ja Jukka Mallinen, muusikko Heikki Salo, diplomaatti Heikki
Talvitie sekä mediatutkija Jyrki Pietilä.
Ideointityöpajoja järjestettiin kahdeksan. Niihin kutsuttiin
erilaisia kohderyhmiä: Bloggareita, Tredun matkailualan opiskelijoita, vanhaa
Lenin-museota lähellä olleita tahoja, Werstaan Museosakkilaisia (eli vapaaehtoistyöntekijöitä).
Työpajojen vetäjinä toimivat Werstaan museolehtorit.
Kaikestä kerätystä aineistosta koostettu raportti oli
pohjana museon uudistamistyölle. Se vahvisti joitakin työryhmän ennakko-oletuksia, mutta toi myös esille seikkoja, joita ”tutkijakuplassa” työskentelevät museoammattilaiset
eivät olleet tulleet ajatelleeksi: Esimerkiksi matkailualan opiskelijoiden
työpajassa kävi ilmi, etteivät nykyiset parikymppiset enää tienneet, mikä Neuvostoliitto
on ollut. Vanhassa museossa ei oltu käsitelty lainkaan teemoja, jotka nyt raportissa
kohosivat tärkeimmiksi: Pakkotyö, toisinajattelijat, KGB, arkielämä ja
neuvostohuumori.
Museon uudistamistyö tehtiin työryhmävetoisesti. Alkuun
lähdettiin yhdellä moniammatillisella uudistamistyöryhmällä, ja kun yhteinen
pohja työlle oli luotu, eriytettiin iso porukka näyttelytyöryhmäksi, jonka vastuulla
oli näyttelyn sisältöjen, näyttelytekniikan ja visuaalisen ilmeen luominen ja yleisöpalvelutyöryhmäksi,
jolle kuului esimerkiksi asiakaspalvelun palvelupolkujen luominen, opastusten
suunnittelu ja tuotteistaminen, museokauppa ja markkinointi. Suunnittelutyössä
vedettiin sekä suuria linjoja, että hiottiin yksityiskohtia.
Yleisöpalvelutyöryhmä suunnitteli museon asiakaspalveluhenkilökunnan
neuvostohenkiset työasut, pääsyliput, säilytyslokerikot, museokaupan kalusteet,
kassapisteen kalustuksen ja muut keskeiset yleisöpalvelun kannalta keskeiset
elementit ja tarjottavat museopedagogiset ja myytävät elämystuotteet.
Uuden Lenin-museon avajaisia vietettiin 16.6.2017 yhteensä 400
kutsuvieraan voimin. Vuoden 2016 loppuun
mennessä museossa vieraili 12 000 kävijää. Kansainvälisiä museovieraita tuli 47 eri maasta, eniten Venäjältä,
Saksasta ja Ranskasta. Hieman yllättäen 88% vieraista kuitenkin kotimaisia ja
heistä yli kolmannes pirkanmaalaisia. Kiistellyn museon uudistaminen todella kiinnosti paikallisia!
Museo sai laajaa artikkelinäkyvyyttä useissa medioissa: Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä,
Aamulehdessä, Demokraatissa, Keskisuomalainen –konsernin lehdissä, Ylen kanavilla.
STT:n kautta uutinen päätyi useisiin pienempiin juttuihin ja mainintoihin
Suomessa. Ulkomailla näkyvyyttä toivat uutistoimistot TASS Venäjällä ja Xinhuan
Kiinassa.
Museon uudistamistyö sai tunnustusta myös
museoammatillisella kentällä: Lenin-Museo ylsi 2017 Suomen Museoliiton Vuoden
museo –kilpailussa neljän parhaan finalistin joukkoon. Euroopan museofoorumin
järjestämässä Vuoden eurooppalainen museo, European Museum of the Year Award 2017
-kilpailussa Lenin-museo oli myös finaalissa ja pokkasi kunniamaininnan.
Ennen kaikkea työryhmä ilahtui yleisön mielipiteestä: Lenin-museon
v. 2016 kävijätutkimuksen mukaan 855 kyselyyn vastanneesta henkilöstä 96% piti museouudistusta
onnistuneena. Lukema herätti hilpeyttä: Vastaavia prosenttilukuja löytyy
paljonkin -ja oikeastaan vain- neuvostoliittolaisista tilastoista!
Kuva: Lenin-museo
Tekstini pohjautuu Tampereen
Ammattikorkeakoulun Huomisen matkailukohde -erikoistumisopintojen kehittämistehtävääni
Matkailukohteen oheispalvelut: Museokaupan mahdollisuudetvetovoimatekijänä -Tapauksena
Lenin-museo (2017). Alkuperäisinä lähteinä on käytetty mm. Työväenmuseo Werstaan ja Lenin-museon toimintakertomuksia, kävijätutkimusta ja erilaisia tilastoja.