Viime keväänä käydyissä eduskuntavaaleissa kulttuuri jälleen loisti poissaolollaan. Eduskuntavaaleihin liitetään usein monia etuliitteitä - on sotevaalit, maahanmuuttovaalit - mutta kulttuurivaaleista ei ole puhuttu juuri laisinkaan. Varsinaisessa hallitusohjelmassa tosin näkyi kulttuurialan näkökulmasta hyviä asioita.
Tässä muutama mielenkiintoinen poiminta hallitusohjelmasta:
- lisää rahoitusta muun muassa seuraaviin: taiteilijaeläkkeet, elokuva-alan tuotantotuki, kulttuurin ja taiteen määrärahat, taiteilija-apurahat ja lastenkulttuuri. Toinen merkittävät maininta on valtion turvaama rahoitus, jos Veikkauksen asema tai tuotto heikkenee. Luvataan myös esittävien taiteiden valtionosuusuudistus. Luovien alojen ja kulttuurialan tukemiseksi perustetaan Creative Business Finland. Vahvistetaan kulttuurimatkailua. Perustetaan luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukeva rahasto.
Itse tarkkailen hallitusohjelmaa erityisesti Helsingin näkökulmasta. Pääosa taiteen ja kulttuurin tuettavista sekä luovan alan ammattilaisista on pääkaupunkiseudulla. Helsingin näkökulmasta on tärkeää, että suurten kasvukeskusten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottajien mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen turvataan lainmuutoksessa. On varmistettava, että ratkaisuissa katsotaan väestö- ja työpaikkapohjaa sekä laatua ja kansainvälisyyttä.
Hallitusohjelmassa Kansallisteatterin ja Kansallismuseon peruskorjaus etenevät. Arkkitehtuuri- ja designmuseon edellytykset selvitetään.
On syytä muistaa, että panostukset kulttuuriin kantavat hedelmää niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Keskustakirjasto Oodin suuri suosio niin Suomessa kuin maailmalla on hyvä osoitus siitä, miksi kulttuuriin sijoittaminen kannattaa.
Hallitusohjelmatavoitteet ovat vasta tavoitteita ja varsinaisesti nyt mitataan sitä, ollaanko valmiita panostamaan kulttuuriin taloudellisesti epävarmoina aikoina. Valtion tai kaupungin budjetista kulttuurisektori muodostaa varsin marginaalisen osan, mutta mahdolliset leikkaukset ovat tuntuvia. Monesti ajatellaan, että kulttuuriin panostetaan hyvinä aikoina, ja josta voidaan tinkiä huonoina aikoina. Kulttuurilla on mittaamaton arvo, ja sen takia siihen tulisi panostaa, aina.
Nasima Razmyar
Tärkeä kirjoitus! Kuten tekstissäsikin mainitset, kulttuurisektori muodostaa varsin marginaalisen osan valtion budjetista, vaikka siihen tulisi panostaa aina. Olen täysin samaa mieltä panostuksen tärkeydestä ja siitä, että kulttuurilla on yhteiskunnassa mittaamaton arvo. On toki selvää, että hyvinvointiyhteiskunta edellyttää valtiolta kiinteitä – ja suuria – määrärahoja mm. peruspalvelujen varmistamiseksi, mutta erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta kulttuurin budjettia olisi mielestäni syytä tarkastella.
VastaaPoistaKulttuurin merkitys hyvinvoinnin tukijana ja esimerkiksi eriytymisen ennalta ehkäisevänä välineenä on ollut tiedossa jo kauan. Erilaisia kulttuurin keinoja hyödyntämällä voidaan lisätä ihmisten osallisuutta, luoda mielekästä tekemistä ja toki tarjota kokemuksia taiteen parissa. Teimme amk-opiskeluaikoina harjoittelujaksossa projektin Turussa Kupittaan sairaalan avo-osastolle, jossa kaksi ammattitaiteilijaa veti pikataidekurssin osastolaisille. Ajatus tähän projektiin lähti tunnistetusta tarpeesta tuoda mielekästä ja erilaista luovaa tekemistä mielialan kohentamiseksi ja kuntoutumisen tueksi. Projekti oli kertaluontoinen pilotti, mutta palautteen ja tilaisuuden tunnelman perusteella varsin onnistunut. Toki vastaavia hankkeita on tehty (ja tehdään) paljon eri tulokulmista, mutta tämä oma kokemukseni jäi vahvasti mieleen ja tukee osaltaan näkemystäni siitä, että kulttuurin määrärahoja pitäisi kasvattaa pidempikantoisten hyvinvointivaikutusten saavuttamiseksi. Tämä varmasti pienentäisi kulutaakkaa muista terveyspalveluista, kun ennalta ehkäisevän työn vaikutukset realisoituisivat.
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tutkitaan nyt maailmalla runsaasti ja todennettua näyttöä terveysindikaattoreilla mitattuna on jo paljon saatavilla. Tässä Suomi tulee hiukan jäljessä, esimerkiksi Britanniassa lääkäri voi kirjoittaa potilaalleen "kulttuurireseptin", jos näkee sen tarpeelliseksi. Mutta hyviä uutisia ja hankkeita meillä Suomessakin on! Opinnäytetyöni (Taideinterventiot osana ennakoivaa työkykyjohtamista ja työhyvinvoinnin vahvistamista) tekoprosessin loppupuolella sain käsiini melko tuoreen Sosiaali- ja terveysministeriön raportin, jossa kehotetaan nimenomaan julkisen sektorin työpaikkoja järjestämään uusia ja rohkeita kokeiluja. Raportti kehottaa käyttämään työssä luovuutta ja uusia innovaatioita, joita voi toteuttaa esimerkiksi luovuutta rikastuttavilla taidelähtöisillä menetelmillä.
VastaaPoistaKyseisessä Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa painottuu taideinterventioiden myönteiset vaikutukset, jotka näyttäytyvät työntekijöiden sosiaalisen hyvinvoinnin sekä työntekijöiden itsensä kehittämisen edistymisinä. Myös positiiviset vaikutukset organisaatiotaitoihin, yhteistyöhön ja johtajuuteen mainitaan. Raportti ottaa kantaa myös epäsuoriin taloudellisiin kustannusvaikutuksiin, joista on olemassa jo yksittäistä näyttöä.
Kaattari, Minna & Suksi, Ismo 2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyö-ryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161547/Rap_34_2019_Kulttuu-ri%20ja%20taide%20hyvinvoinnin%20edistajina.pdf?sequence=1&isAllowed=y