Helsingin kaupunginorkesteri kutsuu kummilapsikseen kokonaisen ikäluokan

Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsitoiminta on tehnyt lyhyessä ajassa suuren vaikutuksen. Kaupunginorkesteri kutsui jo toistamiseen kummilapsikseen kokonaisen ikäluokan: kaikki vuonna 2012 syntyneet helsinkiläislapset. Kummilapsitoimintaan ilmoittautui 3400 perhettä, joka on yli puolet koko ikäluokasta. Ilmoittautuneiden määrä yllätti erittäin positiivisesti. Ensimmäistä kertaa projekti järjestettiin vuonna 2000 syntyneille helsinkiläislapsille. Kummilapsitoiminnan aikana perheille on tarjottu maksuton konsertti kahdesti vuodessa. Kummilapsikonsertit suunnitellaan kuhunkin ikäkauteen sopiviksi. Koko seitsemän vuotta kestävä kummilapsiprojekti huipentui kevätkonserttiin vuonna 2019. Ja orkesterin hyväksi todettu suunnitelma jatkuu myös ensi vuonna, kun orkesteri kutsuu vuonna 2020 syntyvät helsinkiläislapset kummilapsikseen neuvoloiden kautta.

Kummilapsitoiminnan tavoitteena on herättää rakkaus musiikkiin, tarjota perheille yhteinen kokemus, tukea lapsen musiikillista ja motorista kehitysvaihetta, madaltaa perheiden kynnystä ylipäänsä tulla Musiikkitaloon. Moni saattaa pitää Musiikkitaloa itselleen vieraana ja suljettuna paikkana.

Mikä tekee toiminnasta niin ainutlaatuisen? Kyseessä on kaikille syntyville kuntalaisille yhteinen palvelu, jossa tavoitteena on saada mahdollisimman moni lapsi tasaveroisesti kulttuurin piiriin. Taustalla tehdään paljon työtä sen turvaamiseksi, että viesti ja markkinointi tavoittaa myös ne perheet, joille kulttuuri ei ole itsestäänselvyys. Osa vaikkapa urheilua harrastavista, tavalla tai toisella uskonnollisista, sosiaalisesti syrjäytyneistä tai maahanmuuttajaperheistä ei helposti löydä luontaista kiinnittymiskohtaa suomalaiseen kulttuuritarjontaan.

Useissa tutkimuksissa korostetaan kuinka taide- ja kulttuuritoiminnan lisää sosiaalista pääomaa. Tutkimuksissa on todettu myös taiteen ja taiteellisen toiminnan merkitys syrjäytymisen tai syrjään jäämisen ehkäisemisessä. Yhteisöllisen ja osallistavan taidetoiminnan merkitys on nähty suurena. Näiden syiden valossa on hienoa nähdä, miten Helsingin kaupungin orkesteri on oma-aloitteisesti halunnut vaikuttaa juuri pienten lasten kiintymiseen musiikkiin.

Taide ja kulttuuri tulisikin olla pysyvä osa lasten ja nuorten elämää. Meillä on Suomessa hienoja instituutioita: lastenkulttuurikeskukset, taiteen perusopetuksen järjestäjät, museot, teatterit, kirjastot sekä monet muut taide- ja kulttuuritoimijat. Miten hienoa olisi laajentaa kummilapsitoiminta esimerkiksi eri kulttuurin alojen vuorollaan toteutettavaksi. Mitä upeita asioita esimerkiksi Helsingin kaupunginteatteri voisi saada aikaiseksi?

Lastenkulttuurin edistämiseksi tarvitaan paitsi resursseja niin myös yhteistä tahtotilaa. Vanhempien ja kodin rooli on merkittävä.  Lisäksi koulut voivat vaikuttaa siinä, miten innostuneesti kulttuuripalveluihin mennään koulupäivän aikana. Myös varhaiskasvatuksella on suuri merkitys. Sitten toisaalta taidelaitokset voivat näyttää esimerkkiä ja toimia oma-aloitteisesti. Uskon, että Helsingin kaupunginorkesterin lapsikummitoimintaa tullaan vielä arvostamaan eri kulttuurilaitoksissa.

Nasima Razmyar