TAIDE- JA KULTTUURIVIESTINNÄN SISÄLLÖT – innovaationa Kansallisteatterin viestinnän sisältöstrategia

”Koska maailma muuttuu koko ajan teknisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja demografisesti, myös yritysten ja julkisten organisaatioiden on kehitettävä toimintaansa. Ilman jatkuvaa kehittymistä organisaatiot eivät pysy hengissä tai niiden toiminta jää polkemaan paikalleen. (Pirilä & Konkka, 2011)

Tähän sitaattiin tiivistyy mielestäni opinnäytetyöni ydin: koska teatteritaiteen tarkoitus on toimia peilinä yhteiskunnalle, on Kansallisteatterin oltava hereillä suomalaisesta elämänmenosta. Voidakseen aidosti puhutella yleisöään, ollakseen merkityksellinen dialogin osapuoli ja houkutellakseen ihmisiä teatteriin yhä uudelleen ja uudelleen on Kansallisteatterin sisältöjen, sekä taiteellisten että viestinnällisten, oltava uskottavia nykyajan monimuotoisille ja vaativille yleisöille. 

Taide- ja kulttuuriviestinnän sisällöt – Kansallisteatterin viestinnän sisältöstrategia -kehittämistyön tavoitteena on innovoida teatterin viestintätiimille sisältöstrategia työkaluksi nyky-yhteiskunnan aiheuttaman sisältötulvan hallintaan. Tällä hetkellä tunnollinen ja sitoutunut tiimi on oikea viestintäsisältötehdas, joka on vastannut laajentuvaan ohjelmistoon ja viestintäkanavien jatkuvaan lisääntymiseen joustamalla ja venymällä. Uuden sisältöstrategian avulla on tarkoitus kehittää työtä entistä tavoitteellisempaan, suunnitelmallisempaan ja mielekkäämpään suuntaan muiden muassa toteuttamalla ”Tee vähemmän, mutta vaikuttavampaa” -periaatetta (Keronen & Tanni, 2017). 

Minä ja innovaatiokyvykkyys

Luova, idearikas, rohkea ja innostava ovat adjektiiveja, joita liitetään innovatiivisiin yksilöihin. Se että työyhteisöstä löytyy innovaatiokyvykkäitä henkilöitä ei ole itsestään selvää. Vaikka kaikki työyhteisön jäsenet johtajasta alkaen olisivat samaa mieltä innovaatioiden tarpeellisuudesta, nykyistä työkulttuuria vaivaava yleinen vitsaus, kiire tai kiireen tunne on omiaan tappamaan todellisen innovaatiokyvykkyyden. Arkisen kiireen keskellä on luontaista valita tavanomainen, tuttu ja helppo vaihtoehto luovan ja riskialttiin uuden vaihtoehdon sijaan. Innovaatiokyvykkyys vaatii aikaa. Tämän tosiasian oivaltaminen ja tietoisesti ajan ottaminen kehitystyötä varten esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintojen muodossa, osoittaa innovaatiokyvykkyyttä paitsi itseltäni myös työnantajaltani, joka kannustaa tarttumaan kehittämistyöhön ja antaa aikaa sen toteuttamiseen.

Innovaatiokyky muodostuu luovuudesta ja toimeenpanokyvystä. Koska työskentelen kansallisessa taidelaitoksessa, minun on helppo olla luova: tapaan inspiroivia ihmisiä ja törmään ajatuksia herättäviin taiteellisiin sisältöihin joka päivä! Omassa työssäni viestinnän tuottajana keksin itse ja kollegani heittelevät mainioita ideoita ilmaan jatkuvasti. Mielestäni olen riittävän rohkea ehdottamaan hullujakin ideoita, riittävän ammattitaitoinen tunnistaakseni toteutuskelpoiset aihiot ja riittävän ahkera toteuttaakseni uusia kokeiluja, vaikka vanhaa kaavaa seuraamalla pääsisin vähemmällä työllä. Kaikkein tärkeimpinä ominaisuuksinani pidän ratkaisukeskeisyyttäni, kykyäni innostua ja innostaa, sillä niiden avulla saan sekä itselleni että kollegoilleni polttoainetta innovaatiotyötä ja sen kohtaamia haasteita varten.

Itsensä johtamisesta, itseohjautuvuudesta ja itsenäisyydestä kaikin puolin on hyvää vauhtia tulossa paitsi innovaattorin myös jokaisen työntekijän tärkein ominaisuus. Luottamus omaan ammattitaitoon, kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä ja kantaa kokonaisvaltaista vastuuta omasta työpanoksesta ovat minulle luontaisia tapoja toimia. Olen onnekas, sillä minulla on myös esimieheni luottamus ja saan tehdä töitä tiimissä, jossa itsenäiselle työskentelylle annetaan tilaa. Itsenäinen työote ei kuitenkaan tarkoita yksin tekemistä, vaan kyky hedelmälliseen yhteistyöhön on todella merkittävää. Yhdessä synnytetyt innovaatiot ovat aina tarkempia ja valmiimpia kuin yksin pakerretut kokeilut – ja työnteko hauskempaa! Kollektiivinen luovuus, älykkyys, rohkeus ja analyyttisyys ovat yhä tärkeämpiä voimavaroja monimutkaistuvassa työelämässä ja maailmassa.

Kansallisteatterin viestintätiimin innovaatiokulttuuri

Kansallisteatteri on etenkin taiteellisilta lähtökohdiltaan uutta luova, innovatiivinen työpaikka. Näyttämöillä suorastaan kihistään innosta silloin, kun päästään kokeilemaan jotain uutta taiteellista tai teknistä ratkaisua: Kansallisteatteri ei pelkää ottaa taiteellisia riskejä, vaan pitää perustehtävänään kehittää suomalaista teatteritaidetta.

Suomessa teatterintekemisellä on pitkät perinteet ja taidelaitosten rakenteet ovat tyypillisesti hierarkkisia ja hitaita muuttumaan. Ehkäpä taiteellinen vapaus on tarvinnut tukiverkokseen vakaat rakenteet, jotka nykypäivänä tuntuvat jämähtäneiltä? Osittain näin on edelleen myös Kansallisteatterissa, vaikka Mika Myllyahon pääjohtajakaudella onkin jo siirrytty huomattavasti ketterämpään, avoimempaan ja modernimpaan työnteon kulttuuriin. Organisaatiokulttuuri muuttuu kuitenkin hitaasti yhteisössä, jossa työntekijöillä on tyypillisesti pitkät urat ja perinteitä kunnioitetaan syvästi. Innovaatiokulttuuri on kuitenkin jo vahvasti leviämässä taiteellisesta työstä myös muihin toimintoihin. Muutoksen tuuli on virinnyt ja puhaltaa koko organisaatiota lempeästi mutta määrätietoisesti uuteen suuntaan.

Ulla Vehkaperän mielestä menestyvä tiimi koostuu osaavista, motivoituneista ja sitoutuneista työntekijöistä, jotka ovat hyvin verkostoituneita ja joiden välillä vuorovaikutus toimii mutkattomasti (Vehkaperä 2013). Mielestäni Kansallisteatterin viestintätiimi täyttää nämä kriteerit mainiosti. Kymmenhenkinen tiimi on myös sopivan heterogeeninen, sillä mukana on eri-ikäisiä miehiä ja naisia, on helsinkiläisiä ja ulkopaikkakuntalaisia ja koulutus- ja kokemustaustat ovat erilaisia. Edellytykset innovatiiviselle ja tehokkaalle tiimille on olemassa, mutta taide- ja kulttuuriviestinnän toimintaympäristön voimakas muutos vaatisi yhteisten tavoitteiden kirkastamista, vapaamatkustamisen kitkemistä ja toimenkuvien hienosäätöä. Näihinkin kehitettäviin seikkoihin päästään käsiksi, kun työstämme yhdessä sisältöstrategiaan liittyvää toimitusprosessia. 

Opinnäytetyöni innovatiivisuus

Taide- ja kulttuuriviestinnän sisällöt – Kansallisteatterin viestinnän sisältöstrategia -kehittämistyöni lähestymistapana on innovaatiotutkimus, jonka toteuttamisessa käytän menetelminä työpajatyöskentelyä, yhteisöllistä ideointia, havainnointia ja blueprinting’a. Tuloksena tulee olemaan uusi työkalu, viestinnän sisältöstrategia. Jotta sisältöstrategiasta tulee aidosti innovatiivinen, eikä vain olemassa olevan toimintatavan dokumentointiprosessi, tiimin esimiesten tulee sitoutua prosessiin, työpajojen keskusteluilmapiirin tulee olla luottamuksellinen, avoin ja sopivan hullutteleva sekä toisaalta johdonmukaisesti johdettu ja toisaalta vapaasti rönsyilevä prosessi.

En usko, että ideointi tulee olemaan vaikeaa tai etteikö kehittämisprojektia saataisi suunnitellusti päätökseen. Ennustan, että innovaation kriittinen vaihe tulee olemaan uuden työkalun käyttöönotto jokaisen tai ainakin joka toisen tiimiläisen arkityössä. Jotta sisältöstrategiasta tulee uusi innovatiivinen työkalu, jota myös muut taide- ja kulttuurilaitokset Kansallisteatterin lisäksi voivat hyödyntää omassa viestinnässään, minun on panostettava erityisesti kokeiluvaiheeseen ja sen jälkeen tapahtuvaan arviointiin ja työkalun edelleen kehittämiseen.

Kirsi Helstelä

LÄHTEET

Keronen, Kati & Tanni, Katri 2017. Sisältöstrategia. Asiakaslähtöisyydestä tulosta. Helsinki. Alma Talent 2017

Vehkaperä, Ulla & Pirilä, Kaarina & Roivas, Marianne 2013. Innosta ja innovoi. Käsikirja innovaatioprojekteihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Oiva-oppimateriaalit.