15.3.2019

Hyvää ruokaa tapahtumissa - Katuruokatrendin nousu (ja tuho?)


Mitä sinä söisit tapahtumassa? Enää ei tarvitse valita makkaraperunoiden ja muikkujen väliltä, vaan vaihtoehtoja on paljon. Pitkään smokeryssa uinunutta lihaa tai eettisempiä kasvisvaihtoehtoja. Katuruokatrendi tuli Suomeen ja tapahtumiin vauhdilla ja mullisti koko maan ruokatarjonnan.

Ensimmäisiä merkkejä uudesta valtatrendistä oli ensimmäinen ravintolapäivä vuonna 2011, oman käsitykseni mukaan ensimmäiset varsinaiset ruokarekat perustettiin vuonna 2013. Erilaisia kärryjä oli ollut jo aiemmin, mutta näitä en näe trendin mukaisina ruokarekkoina. Katuruokatrendin huippuvuosia olivat 2015 ja 2016. Molempina vuosina järjestettiin Streat Helsinki Eats -tapahtuma, vuonna 2015 paikalla oli 64 eri keittiötä ja tarjolla noin 200 erilaista annosta. Kahden päivän aikana tapahtumassa oli kävijöitä noin 30 000 ja annoksia myytiin noin 50 000 kappaletta. Toki erilaisia katuruokatapahtumia järjestetään edelleen, mutta myyjien ja kävijöiden määrät ovat paljon pienempiä. Lisäksi esimerkiksi Helsingin kaupunki vastasi kysyntään ja perusti Ketterä kioski -myyntiluvat.

Vuonna 2013 näin ensimmäiset suomalaiset katuruokarekat, Street Gastron ja Fisu & Ranen kärryn. Seuraavana vuonna niitä oli jo useampi Ruisrockissa ja vuonna 2015 uudistin Ruisrockin ruokatarjonnan täysin, se oli mahdollista koska tarjontaa oli paljon aiempia vuosia enemmän. Seuraavina vuosina monet festivaalit ja tapahtumat Suomessa jatkoivat samaa trendiä. Paellapannujen, pakastevihannesten ja valmisteiden sijaan valittavissa on autenttisia aasialaisia annoksia kotimaisista luomuvihanneksista, täysin vegaanisia ruokakojuja, pientuottajien luomumaidosta tekemää jäätelöä tai kotimaisesta lihasta tehtyjä fuusiohampurilaisia.


Vielä 10 vuotta sitten samat toimijat kiersivät kaikki tapahtumat ja ruoka oli, noh, se oli sitä mitä se oli. Nykyään alalla kilpailu on kovaa ja tapahtumien myyntipaikoista käydään kovaa kamppailua. Konseptit ovat brändättyjä ja niihin panostetaan. Monet tulokkaat eivät taistossa pärjää, konsepteja tippuu vuosi vuodelta pois samaa tahtia kuin uusia tulee.

Mutta kuinka kauan uusia tulee? Onko tapahtumien laadukas ruoka tullut jäädäkseen? En jaksa uskoa, että takaisin paellapannuihin palataan, mutta taantumusta on jo havaittavissa. Katuruokatrendi on jo parin vuoden ajan ollut hiipumassa. Oikeastaan se taisi alkaa jo silloin, kun katuruoka ei enää ollut katuruokaa, helposti käsin syötävää, johon ei haarukan avuksi tarvita veistä ja annoksen voi syödä seisaallaan. Katuruoka valtasi markettien tiskit ja sitä tehtiin kotona. Katuruoka tarkoitti jokaista hampurilaista tai tacoa paikasta ja tilanteesta riippumatta. Mutta niin taitaa käydä kaikille trendeille, ne tulevat ja menevät.

Moni ruokarekalla aloittanut toimija jatkaa edelleen festareilla, mutta ovat myyneet rekan ja siirtyneet telttapaikoille, koska ruuan myyntivolyymi on teltassa suurempi kuin ruokarekan ahtaissa tiloissa. Ruokarekat ovat kuitenkin tulleet tapahtumiin jäädäkseen, vaikka huippuvuodet ovat jo takana päin. Toimijat tulevat vuosien varrella vaihtumaan, mutta hyvän konseptin löytyessä ruokamyynti tapahtumissa on kannattava bisnes. Mahdollisuus kannattavasta bisneksestä houkuttelee monenlaista yrittäjää, ruokarekka ja laadukas tuote eivät aina kulje käsi kädessä, myös bulkkituotteet ja ulkomaiset pakastevihannekset ovat löytäneet ruokarekkoihin. Ruokarekkojen tarjonta ei ole tasalaatuista, mutta kuluttajat ovat tulleet tietoisemmaksi, bulkkitavaran myynti ei enää kannata.



Vuonna 2013 ruokarekkoja oli vain kourallinen, pari vuotta myöhemmin mitä erikoisempia virityksiä löytyi Suomesta useita kymmeniä, ellei jopa satoja. Näiden huippuvuosien jälkeen monet ensimmäisistä ruokarekkayrittäjistä ovat jo rekkansa myyneet eteenpäin, uusille innokkaille yrittäjille. Aivan ensimmäisistä suomalaisista ruokarekoista taitaa enää toiminnassa olla kaksi tai kolme. Eikä se ole ihme, katuruokayrittäjyys on riskibisnes, pienestäkin tapahtumasta tulevat tappiot voivat olla suuret. Yhteen kesään ei tarvita kuin pari huonosti mennyttä tapahtumaa ja yhtäkkiä suossa ollaankin jo niin syvällä, ettei sieltä nousta ylös.

Samaan suohon upposivat myös trendin alkaessa moni sellainen yrittäjä, joka on toiminut alalla jo kymmeniä vuosia. Kenttä uusiutui, mutta nämä toimijat eivät pystyneet uusiutumaan mukana. Yhtäkkiä pakastevihannekset eivät enää riittäneet, paikan tapahtumassa vei joku uusi yrittäjä trendiruuillaan. Pitkän historian omaava yrittäjä ei enää pysynyt kilpailussa mukana, kun vaatimustaso nousi liian kovaksi, uudistumiskykyä ei löytynyt riittävästi, vanha kymmeniä vuosia menetellyt konsepti ei ollutkaan enää riittävä.



Mikä on seuraava ruokatrendi tapahtumissa? Itse uskon, että seuraavien vuosien aikana suuret ketjut jalkautuvat tapahtumiin yhä suuremmin. Vuonna 2017 nähtiin festivaaleilla ensimmäistä kertaa isompi kumppanitoteutus ruokaan liittyen, kun Kotipizza oli suuresti mukana Provinssissa. Vuonna 2018 Subway oli yhtenä suurimmista yhteistyökumppaneista sekä Provinssissa että Ruisrockissa. Subway on jatkanut sopimustaan tulevalle kesälle molempien festivaalien kanssa. Uskon, että tämä trendi tulee jatkumaan, suuret pikaruokaketjut kiinnostuvat ainakin suurimmista festivaaleista, seuraavana ehkä esimerkiksi Hesburger tai Burger King. Kumppanisopimukset usein sulkevat pois kilpailijat, joten jatkossakin tapahtumissa tullaan näkemään vain yksi suurempi toimija. Tämä jättää tilaa myös pienemmille toimijoille, niin teltoissa kuin ruokarekoissa, mutta paikkojen määrä voi vähentyä joka lisää kilpailua entisestään.

Hyvän ruuan voittokulku tapahtumissa jatkuu, mutta muikut ja makkaraperunat eivät ole menettäneet suosiotaan. Ruisrockin kävijäkyselyssä ne ovat edelleen suosituimpien annosten joukossa. Mutta nykyään muikut ovat tuoreita ja eettisiä, ja makkaraperunatkaan eivät ole enää aivan halvinta bulkkia tukun pakasteesta. Muikut ja makkaraperunatkin pystyvät siis uudistumaan. Mielenkiinnolla jään odottamaan mikä on seuraava ruokatrendi tapahtumissa, pystyvätkö uuden polven konseptit uudistumaan uusien trendien mukana.


Tuliko nälkä? Kuvat ovat Woolshedin, Street Gastron ja Pizzariumin promokuvat Ruisrockissa 2018. Suosittelen käymään.

Satu Kankaristo


3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen ja monipuolinen kirjoitus tapahtumien ruokatrendeistä!

    Nostan kyllä hattua jokaiselle pitkän linjan ruokarekkayrittäjälle, sillä riskejä siinä bisneksessä tuntuu riittävän. Suomen kesäkauden ollessa aika lyhyt ruokarekkojen aikaikkuna tehdä voittoa on jo lähtökohtaisesti todella rajattu. Konseptin on muokkauduttava joustavasti moneen eri tapahtumaan sekä tavalliseen katumyyntiin.

    Lisäksi tapahtumien ruokamyyntimäärät ovat säiden ja muiden tekijöiden armoilla, joihin ravintolayrittäjä ei oikein voi vaikuttaa ja kuten kirjoituksessasi mainitsit, pienestäkin tapahtumasta voi kertyä isot tappiot.

    Suurten kansallisten ruokaketjujen osallistuessa kilpailuun erilaisilla kumppanuussopimuksillaan silmukka pienten toimijoiden ympärillä tuntuu vain kiristyvän. Suuret ketjut kestävät moninkertaisesti paremmin riskejä ja niiden toteutuessa myös tappioita. Niillä on myös resursseja ja vetovoimaa neuvotella pieniä toimijoita parempia sopimuksia.

    Pistää tosiaan väkisinkin miettimään, ovatko tulevaisuuden tapahtumat käytännössä kansainvälisten megaketjujen mainospaikkoja ja jos niin, pystyvätkö ne värikkään, pikkutoimijoista koostuvan kentän tavoin joustavasti vastaamaan asiakaskunnalle, joka vaatii muutakin kuin bulkkiranskalaisia ja limsaa?

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuli nälkä :) Mielenkiintoinen teksti, jota tavallisena festarikävijänä ei varmasti osaa ajatella. Jos suuret pikaruokaketjut valtaavat tulevaisuudessa myös festarit niin jääkö pienemmät ruokayrittäjät näiden jalkoihin. Teksissäsi puhuit, että edelleen makkaraperunoiden suosio on valtaisa. Toivotaan, että tulevaisuudessa myös pienyrittäjät saavat leipänsä pöytään myymällä sitä leipää :)

    VastaaPoista
  3. Tapahtumat ja ruoka ovat kyllä erottamaton pari! Omallakin tuottajan uralla on kerran jos toisenkin käynyt niin, että huolella valmisteltua seminaariohjelmaa ei palautteessa ole maininnut kukaan, mutta tarjoiluille on sadellut kiitosta! :D

    Tästä tuli mieeleeni myös Helsinki International Horse Shown 2019 aikana syttynyt evässäota. Aamusta iltaan kestävään tapahtumaan tulleilta oli takavarikoitu eväitä (myös diabeetikoilta), koska Restel oli tulkinnut koko jäähallin ravintolaksi. Hesarista voi lukea lisää tästä keissistä, joka kyllä kertoi siitä, että Restelillä ei ole kovinkaan asiakaslähtöisesti suhtauduttu tapahtumaan. Horse Shown kävijät olivat myös tuskastuneita siihen, että tarjolla oli tosiaan pelkkää makkaraperunaa, mikä saattaa toimia lätkämatsissa, mutta ei silloin kun katsomokin on täynnä terveystietoisia ja urheilua harrastavia ihmisiä. Eli asiakasymmärrystä ja -tuntemusta kehiin!

    https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006290989.html

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.