Mitä sinä söisit tapahtumassa? Enää ei tarvitse valita
makkaraperunoiden ja muikkujen väliltä, vaan vaihtoehtoja on paljon. Pitkään smokeryssa
uinunutta lihaa tai eettisempiä kasvisvaihtoehtoja. Katuruokatrendi tuli Suomeen
ja tapahtumiin vauhdilla ja mullisti koko maan ruokatarjonnan.
Ensimmäisiä merkkejä uudesta valtatrendistä oli ensimmäinen ravintolapäivä
vuonna 2011, oman käsitykseni mukaan ensimmäiset varsinaiset ruokarekat
perustettiin vuonna 2013. Erilaisia kärryjä oli ollut jo aiemmin, mutta näitä
en näe trendin mukaisina ruokarekkoina. Katuruokatrendin huippuvuosia olivat
2015 ja 2016. Molempina vuosina järjestettiin Streat Helsinki Eats -tapahtuma,
vuonna 2015 paikalla oli 64 eri keittiötä ja tarjolla noin 200 erilaista
annosta. Kahden päivän aikana tapahtumassa oli kävijöitä noin 30 000 ja
annoksia myytiin noin 50 000 kappaletta. Toki erilaisia
katuruokatapahtumia järjestetään edelleen, mutta myyjien ja kävijöiden määrät ovat
paljon pienempiä. Lisäksi esimerkiksi Helsingin kaupunki vastasi kysyntään ja perusti
Ketterä kioski -myyntiluvat.
Vuonna 2013 näin ensimmäiset suomalaiset katuruokarekat,
Street Gastron ja Fisu & Ranen kärryn. Seuraavana vuonna niitä oli jo
useampi Ruisrockissa ja vuonna 2015 uudistin Ruisrockin ruokatarjonnan täysin,
se oli mahdollista koska tarjontaa oli paljon aiempia vuosia enemmän.
Seuraavina vuosina monet festivaalit ja tapahtumat Suomessa jatkoivat samaa
trendiä. Paellapannujen, pakastevihannesten ja valmisteiden sijaan valittavissa
on autenttisia aasialaisia annoksia kotimaisista luomuvihanneksista, täysin vegaanisia
ruokakojuja, pientuottajien luomumaidosta tekemää jäätelöä tai kotimaisesta
lihasta tehtyjä fuusiohampurilaisia.
Vielä 10 vuotta sitten samat toimijat kiersivät kaikki
tapahtumat ja ruoka oli, noh, se oli sitä mitä se oli. Nykyään alalla kilpailu
on kovaa ja tapahtumien myyntipaikoista käydään kovaa kamppailua. Konseptit
ovat brändättyjä ja niihin panostetaan. Monet tulokkaat eivät taistossa pärjää,
konsepteja tippuu vuosi vuodelta pois samaa tahtia kuin uusia tulee.
Mutta kuinka kauan uusia tulee? Onko tapahtumien laadukas
ruoka tullut jäädäkseen? En jaksa uskoa, että takaisin paellapannuihin
palataan, mutta taantumusta on jo havaittavissa. Katuruokatrendi on jo parin
vuoden ajan ollut hiipumassa. Oikeastaan se taisi alkaa jo silloin, kun
katuruoka ei enää ollut katuruokaa, helposti käsin syötävää, johon ei haarukan avuksi
tarvita veistä ja annoksen voi syödä seisaallaan. Katuruoka valtasi markettien
tiskit ja sitä tehtiin kotona. Katuruoka tarkoitti jokaista hampurilaista tai
tacoa paikasta ja tilanteesta riippumatta. Mutta niin taitaa käydä kaikille trendeille,
ne tulevat ja menevät.
Moni ruokarekalla aloittanut toimija jatkaa edelleen festareilla,
mutta ovat myyneet rekan ja siirtyneet telttapaikoille, koska ruuan myyntivolyymi
on teltassa suurempi kuin ruokarekan ahtaissa tiloissa. Ruokarekat ovat
kuitenkin tulleet tapahtumiin jäädäkseen, vaikka huippuvuodet ovat jo takana
päin. Toimijat tulevat vuosien varrella vaihtumaan, mutta hyvän konseptin löytyessä
ruokamyynti tapahtumissa on kannattava bisnes. Mahdollisuus kannattavasta
bisneksestä houkuttelee monenlaista yrittäjää, ruokarekka ja laadukas tuote
eivät aina kulje käsi kädessä, myös bulkkituotteet ja ulkomaiset pakastevihannekset
ovat löytäneet ruokarekkoihin. Ruokarekkojen tarjonta ei ole tasalaatuista,
mutta kuluttajat ovat tulleet tietoisemmaksi, bulkkitavaran myynti ei enää
kannata.
Vuonna 2013 ruokarekkoja oli vain kourallinen, pari vuotta myöhemmin
mitä erikoisempia virityksiä löytyi Suomesta useita kymmeniä, ellei jopa
satoja. Näiden huippuvuosien jälkeen monet ensimmäisistä ruokarekkayrittäjistä
ovat jo rekkansa myyneet eteenpäin, uusille innokkaille yrittäjille. Aivan
ensimmäisistä suomalaisista ruokarekoista taitaa enää toiminnassa olla kaksi
tai kolme. Eikä se ole ihme, katuruokayrittäjyys on riskibisnes, pienestäkin
tapahtumasta tulevat tappiot voivat olla suuret. Yhteen kesään ei tarvita kuin
pari huonosti mennyttä tapahtumaa ja yhtäkkiä suossa ollaankin jo niin syvällä,
ettei sieltä nousta ylös.
Samaan suohon upposivat myös trendin alkaessa moni sellainen
yrittäjä, joka on toiminut alalla jo kymmeniä vuosia. Kenttä uusiutui, mutta
nämä toimijat eivät pystyneet uusiutumaan mukana. Yhtäkkiä pakastevihannekset
eivät enää riittäneet, paikan tapahtumassa vei joku uusi yrittäjä trendiruuillaan.
Pitkän historian omaava yrittäjä ei enää pysynyt kilpailussa mukana, kun vaatimustaso
nousi liian kovaksi, uudistumiskykyä ei löytynyt riittävästi, vanha kymmeniä
vuosia menetellyt konsepti ei ollutkaan enää riittävä.
Mikä on seuraava ruokatrendi tapahtumissa? Itse uskon, että
seuraavien vuosien aikana suuret ketjut jalkautuvat tapahtumiin yhä suuremmin.
Vuonna 2017 nähtiin festivaaleilla ensimmäistä kertaa isompi kumppanitoteutus
ruokaan liittyen, kun Kotipizza oli suuresti mukana Provinssissa. Vuonna 2018 Subway
oli yhtenä suurimmista yhteistyökumppaneista sekä Provinssissa että
Ruisrockissa. Subway on jatkanut sopimustaan tulevalle kesälle molempien
festivaalien kanssa. Uskon, että tämä trendi tulee jatkumaan, suuret pikaruokaketjut
kiinnostuvat ainakin suurimmista festivaaleista, seuraavana ehkä esimerkiksi
Hesburger tai Burger King. Kumppanisopimukset usein sulkevat pois kilpailijat,
joten jatkossakin tapahtumissa tullaan näkemään vain yksi suurempi toimija.
Tämä jättää tilaa myös pienemmille toimijoille, niin teltoissa kuin
ruokarekoissa, mutta paikkojen määrä voi vähentyä joka lisää kilpailua
entisestään.
Hyvän ruuan voittokulku tapahtumissa jatkuu, mutta muikut ja
makkaraperunat eivät ole menettäneet suosiotaan. Ruisrockin kävijäkyselyssä ne
ovat edelleen suosituimpien annosten joukossa. Mutta nykyään muikut ovat tuoreita
ja eettisiä, ja makkaraperunatkaan eivät ole enää aivan halvinta bulkkia tukun
pakasteesta. Muikut ja makkaraperunatkin pystyvät siis uudistumaan. Mielenkiinnolla
jään odottamaan mikä on seuraava ruokatrendi tapahtumissa, pystyvätkö uuden
polven konseptit uudistumaan uusien trendien mukana.
Tuliko nälkä? Kuvat ovat Woolshedin, Street Gastron ja Pizzariumin promokuvat Ruisrockissa 2018. Suosittelen käymään.
Satu Kankaristo
Satu Kankaristo
Mielenkiintoinen ja monipuolinen kirjoitus tapahtumien ruokatrendeistä!
VastaaPoistaNostan kyllä hattua jokaiselle pitkän linjan ruokarekkayrittäjälle, sillä riskejä siinä bisneksessä tuntuu riittävän. Suomen kesäkauden ollessa aika lyhyt ruokarekkojen aikaikkuna tehdä voittoa on jo lähtökohtaisesti todella rajattu. Konseptin on muokkauduttava joustavasti moneen eri tapahtumaan sekä tavalliseen katumyyntiin.
Lisäksi tapahtumien ruokamyyntimäärät ovat säiden ja muiden tekijöiden armoilla, joihin ravintolayrittäjä ei oikein voi vaikuttaa ja kuten kirjoituksessasi mainitsit, pienestäkin tapahtumasta voi kertyä isot tappiot.
Suurten kansallisten ruokaketjujen osallistuessa kilpailuun erilaisilla kumppanuussopimuksillaan silmukka pienten toimijoiden ympärillä tuntuu vain kiristyvän. Suuret ketjut kestävät moninkertaisesti paremmin riskejä ja niiden toteutuessa myös tappioita. Niillä on myös resursseja ja vetovoimaa neuvotella pieniä toimijoita parempia sopimuksia.
Pistää tosiaan väkisinkin miettimään, ovatko tulevaisuuden tapahtumat käytännössä kansainvälisten megaketjujen mainospaikkoja ja jos niin, pystyvätkö ne värikkään, pikkutoimijoista koostuvan kentän tavoin joustavasti vastaamaan asiakaskunnalle, joka vaatii muutakin kuin bulkkiranskalaisia ja limsaa?
Kyllä tuli nälkä :) Mielenkiintoinen teksti, jota tavallisena festarikävijänä ei varmasti osaa ajatella. Jos suuret pikaruokaketjut valtaavat tulevaisuudessa myös festarit niin jääkö pienemmät ruokayrittäjät näiden jalkoihin. Teksissäsi puhuit, että edelleen makkaraperunoiden suosio on valtaisa. Toivotaan, että tulevaisuudessa myös pienyrittäjät saavat leipänsä pöytään myymällä sitä leipää :)
VastaaPoistaTapahtumat ja ruoka ovat kyllä erottamaton pari! Omallakin tuottajan uralla on kerran jos toisenkin käynyt niin, että huolella valmisteltua seminaariohjelmaa ei palautteessa ole maininnut kukaan, mutta tarjoiluille on sadellut kiitosta! :D
VastaaPoistaTästä tuli mieeleeni myös Helsinki International Horse Shown 2019 aikana syttynyt evässäota. Aamusta iltaan kestävään tapahtumaan tulleilta oli takavarikoitu eväitä (myös diabeetikoilta), koska Restel oli tulkinnut koko jäähallin ravintolaksi. Hesarista voi lukea lisää tästä keissistä, joka kyllä kertoi siitä, että Restelillä ei ole kovinkaan asiakaslähtöisesti suhtauduttu tapahtumaan. Horse Shown kävijät olivat myös tuskastuneita siihen, että tarjolla oli tosiaan pelkkää makkaraperunaa, mikä saattaa toimia lätkämatsissa, mutta ei silloin kun katsomokin on täynnä terveystietoisia ja urheilua harrastavia ihmisiä. Eli asiakasymmärrystä ja -tuntemusta kehiin!
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006290989.html